Ydinaseilla kasvatetaan panoksia, eli sodassa pitää verrata mahdollisia hyötyjä riskeihin. Kun ollaan geopolitiikan puolella, hyötyihin ei oikein voi vaikuttaa, koska se maapläntti on se palkinto, joten pitää vaikuttaa riskeihin. Jos riskit on liian suuret, sota jää käymättä. Koska ydinaseet on merkittävin riskiä lisäävä tekijä, niiden pitää olla pohdinnoissa mukana.

Euroopan virhe oli yrittää korvata riskin nosto luomalla lisää hyötyä kaupan muodossa. Vaikka kauppa voi olla lyhytaikaisesti merkittävä asia, nää geopolitiikkafanit katsoo minkälaiseksi ne vois saada maailman näyttämään 50 tai 100 vuoden kuluttua. Silloin se naapurin maapläntti on se pysyvä asia ja kaupankäynti tilapäinen.

Jos ydinaseet on jo täällä, niitä ei tarvitse kuljettaa tänne. Jos niiden kanssa harjoitellaan, niiden käyttäminen onnistuu varmemmin. Molemmat on asia jonka mahdollinen hyökkääjä joutuu ottamaan huomioon. Vaikka itse aseet olis jonkun muun, oletus on et se on yksi niistä liittolaisista joiden kanssa meillä on sama suunnitelma.

Ennaltaehkäisevä isku on vähän ihmeellinen, koska eihän se ole ennaltaehkäisevä isku, vaan ydinsodan ensimmäinen isku. Sen tekijä odottanee että siihen vastataan jollain tavalla. Toimivan ennaltaenkäisevän iskun todennäköisyys laskee kun ydinaseet on mahdollisimman laajalla alueella. Ennaltaehkäisevän iskijän pitäisi pystyä ohittamaan kaikkien niiden alueiden ilmapuolustus ja jos joku alue jää ilman, ne voi alkaa samointein näin aloitetun ydinsodan ensimmäiseen vastaiskuun.

Puhumattakaan siitä et jos alue, jossa ydinaseet voi olla, on edes Euroopan kokoinen, millään maalla ei ole koko sen alueen kattamiseen riittävää iskukykyä, niiden pitäisi tietää etukäteen missä aseet kulloinkin tulee olemaan, koska ydinaseillakin on joku matka-aika ja koostaan huolimatta Euroopan pinta-alaan verrattuna rajallinen teho.

Ydinaseet, kun tollaseen tilanteeseen asti on jo päästy, on mahdollisimman hyvässä jemmassa. Jos Venäjä lähtee ennaltaehkäisevään, ne ei voi välttämättä tuhota kaikkia ydinaseita ja ne joka tapauksessa joutuu pärjäämään mahdollisen vastaiskun kanssa. Eikä todellisudessa mikään estä Venäjää käyttämästä ydinasetta jotain maata vastaan, vaikka sillä maalla ei niitä oliskaan. Jos homma menee ydinaseiluksi, Venäjä varmasti tarjoaa nittä kaikille vihollisilleen, siksi niitä on niillä niin monta. Se määrä on täysin ylimitoitettu mitään järkevää toimintaa silmälläpitäen. Mut se on kans totta että ydinaseen käyttäminen ei tarkoita automaattisesti vastaiskua.

Veikkaan että ajoitus on enemmän kiinni muista asioista kuin juuri ydinaseen tilasta. Eli isoimpana syynä on se että Israelissa ja Yhdysvalloissa on johto, joka tämän pystyy poliittisesti tekemään. Vaikee uskoo et kukaan väittäisi että Iranin ydinase ei olisi merkittävä alueellinen tai jopa globaali ongelma. Iran itte hölmöili roikottamalla ydinasetta uhkana, siinä missä vaikka Pohjois-Korea, Intia ja Pakistan vaan rakensi sen.

Iranin rikastetun uraanin olemassaolo on Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n varmistama. Eli on hyvinkin eritasoinen todennäköisyys että uhka on olemassa, kuin mitä Saddamin joukkotuhoaseilla oli. Joskin tätä artikkelia ei kannata lukea jos haluaa ajatella ettei niitä ollut ollenkaan.

Terrorismi tuskin koskaan loppuu siellä, välillä voi olla rauhallisempaa, välillä on taas tämmöstä. Mut siihen varmasti on mahdollista vaikuttaa et miten rauhassa ja millasella kalustolla terroristiryhmät saa toimia. Maita, jotka toimittaa niille isoja aseita ei ole kovin montaa, ja Iran on merkittävin. Puhumattakaan siitä että Iran toimittaa aseita Venäjälle, joka sit ampuu ne Ukrainaan. Hyökkäys Iraniin vois olla jonkun mielestä jo sen perusteella ihan hyväksyttävä toimi.

Terrorismin tukemisen vähentäminen, kukaan ei varmaan kuvittele et terrorismi vähenee, mut tarjolla voi olla Iranin tuen vähentäminen. Joka olis merkittävä muutos, koska Iran toimittaa esim. meriohjuksia Jemenin Hutheille, jotka sit ampuu ne Punaisellamerellä seilaaviin laivoihin. Samoin Iran toimittaa ohjuksia Hizbollahille, joka ampuu ne ihmisten koteihin. Muutenkin Iran on globaalisti merkittävä terrorismin tukija. Terroristit tuskin katoaa, mut terroristiryhmien kyvyt vois vähentyä.

Tilanne on mitä on, menneisyyden virheet ei tarkoita sitä et terroristivaltiolle voi antaa ydinaseen. Se olis liian myöhäistä korjata sit kun Lähi-Itä kasvaa sieniä. Joku määrä pohdintaa vois tarjota jonkun muun ratkaisun Iranin ydinasekyvyille, mut sellaista ei nyt näytä olevan tarjolla, vaihtoehdot näyttää olevan joko se et ei tehdä mitään tai tehdään tätä. Noista kahdesta tämä on parempi vaihtoehto, vaikka se ei kovin hyvä oliskaan laajemmassa kuvassa.

Sodan jälkeisen yhteiskunnan tilan määrittelee ensisijaisesti sotaa edeltäneen yhteiskunnan tila. Jos yhteiskunta ennen sotaa oli toimiva, eli siellä oli toimiva talous, lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta, se sodan jälkeenkin on yleensä toimiva yhteiskunta. Riippuen maasta mihin Yhdysvallat on “vienyt demokratiaa”, ne on yleensä jatkaneet samalla tasolla kuin ne oli ennen vientiä, mut eri johdon alla.

Esimerkkeinä voi ottaa vaikka Saksan ja Japanin, molemmat oli toimivia yhteiskuntia ennen sotaa, ja sodan jälkeen ne oli taas toimivia yhteiskuntia. Valtaapitävät vaihtui, ja ne rakensi maansa takaisin kuntoon. Sit on niitä maita mitkä ei toiminu ennen sotaa ja sodan jälkeen on uudet heput ratissa ja toimimattomuus jatkuu.

Kumpaan leiriin Iran sit kuuluu? Oma arvaus on et ne ainakin yrittää vallankaappausta, nykyhallintoon tyytymättömien osuus on 70-80% kansasta. Mut valtaapitävät on uskonnollisia fanaatikkoja, se yhtälö vois tarkoittaa pitkää sisällisotaa. Sisällissota tuhoaa yhteiskuntaa tavalla, joka olis ulkopuoliselle hyökkääjälle vaikeaa saada aikaan.

Mut, ne on jo itse tuhonneet yhteiskuntansa vallankäytön yhden sukupolven pituisella uskonnollisella vallalla. Eli vaikka vallankaappaus päätyisi enemmistön voittoon, niiltä puuttuisi yhä ne riippumattomat instituutiot jolla maa pidetään pyörimässä. Vois olla ihan mahdollista et sinne lopulta tulee joku muu uskonnollinen johto, koska niillä ei enää ole järjestelmää, missä maallinen johto voisi toimia.

Iranin rajojen ulkopuolella tärkeintä on saada Iranin ydinaseohjelma ja tuki terrorismille päättymään. Iranin naapureita ei varmaan niin kiinnosta mikä hallinto siellä on, kuhan niiden ongelmat pysyy rajojen sisällä. Kiina, toisaalta, voi olla hyvinkin kiinnostunut Iranin tulevaisuudesta, koska Iran on toimittanut Kiinalle öljyä. Joten, yksi arvaus voisi olla et Iranin ydinaseohjelma tuhotaan, Iranin tukemien terroristiryhmien tuki häiriintyy, ja Kiina on osa Iranin tulevaisuutta, riippumatta minkälainen hallinto Iraniin lopulta tulee.

Silloisen pankkikortin ja digieuron eroa on käsitelty tuossa artikkelissakin. Pankkikortin varat oli ennen käyttöä tilillä, digieuron varat pitää siirtää ensin pois tililtä appiin. Pankit on huolissaan, koska digieurot ei ole niiden taseissa, siksi sen määrään tulee joku rajoitus.

Puhelinriski on myös sitä että siinä voi olla yhteysongelma. Jonka ei pitäisi estää jo apissa olevien varojen käyttöä. Mut silloin koko kriisin ajan tarvittavat varat pitäis olla jo valmiiksi siellä. Vaikka internetin varmaan saa tavalla tai toisella käyttöön, apillakin on joku infra, jonka pitäisi toimia et appiin saa lisättyä varoja.

Automaattia voi käyttää ennen häiriötä, käteinen on jo nyt osa varautumista. Käyttö onnistuu vaikka kynttilän valossa. Kolikotkin kelpaa maksuksi, kauppa voi jopa tarvita niitä.

Kriisitoiminnot on vaan sellaisia et jos niitä ei testailla koko ajan, ne hajoaa kun niitä tarvitaan. Digikäteinen söisi juurikin käteisen kannattavuutta ja jos laajan häiriön seurauksena pitäisi käyttää käteistä jonkin aikaa, se voisi olla jo hajalla. Nyt käteistä käytetään 5% luokkaa, se tarkoittaa että se kelpaa kaupoissa ja myyjät ei ihmettele miksi joku tarjoo niille nenäliinaa. Mut jos käteinen menee lähelle nolla, kaupat ei välttämättä edes ota sitä enää vastaan ja sit se ei enää ole edes kriisinaikainen maksutapa.

Digieuro tulee olemaan käteistä digitaalisessa muodossa. Se kuuluu Euroopan keskuspankin (EKP) taseeseen. Digieuro ei korvaa perinteistä käteistä.

Luottokortteja digieuro ei korvaa, koska se on käteistä.

Eli meillä tulisi silloin olemaan käteistä ja digikäteistä, sekä maksukortteja ja lluottokortteja. Ton tarve olisi helpompi ymmärtää, jos se korvaisi maksukortin, koska sillä on juurikin noita geopoliittisia riskejä. Käteisellä ei ole samanlaisia riskejä. Mut, koska digikäteinen asuu esim. puhelimessa, se saa seurakseen puhelimen jo nyt olemassa olevat riskit ja ne mitä tulee kun puhelimessa on käteistä.

Meillähän oli aikoinaan kotimainen pankkikortti, eli maksukorttijärjestelmä, mutta muistaakseni se loppui juurikin EU:n takia ja saatiin mastervisat tilalle.

Vois meilläkin olla aika savotta edessä, jos pitäis saada käyttäjät luopumaan 365:sta. Eikä pelkästään tiedostomuodon takia, varmaan ensisijaisesti koska sen yhteistyötoiminnot on niin hyviä. Mut sit meidän ylläpitämissä verkon laitteissa ja palvelimissa päätökset on helpompia, koska asiakkaalle myyty tuote ei ole erilainen vain koska joku avoimella korvattavissa oleva tuote on jätetty pois.

Veikkaan et tilanne on samankaltainen laajemminkin, ne mihin asiakas suoraan koskee on hankalia vaihtaa toiseen. Ja ne mitkä vaan tekee jotain piilossa katseilta on ihan mahdollisia vaihtaa, jos ei jo ole.

Avoin lähdekoodi toimii vähän vaihtelevasti, siinä missä vaikka käyttöjärjestelmissä on suoranaista runsaudenpulaa, ihan tavallisissa toimisto-ohjelmissa on vajetta, puhumattakaan erikoisohjelmista. Käyttöjärjestelmä on toki tärkeä, mut sen päällä pitäis saada pyöritettyä sit sitä toimeen liittyvää ohjelmistoa. Tilanne toki paranee koko ajan, varsinkin selaimessa pyörivät sovellukset avaa kaikenlaisia ovia sille missä selain pyörii. Mut selaimen päällä ei kovin laajaa valikoimaa ohjelmia voi pyörittää.

Riippumattomuus on varmasti nyt eri tavalla esillä kuin aiemmin, mut ei oo ainakaan omilta asiakkailta omaan korvaan asti tullu siitä kumpuavia huolia. Jos ei oo huolia, ei oikein ole syytä keksiä ratkaisuita. Valtiotasolla vastuut on isommat, ni voi ajatella et siellä ongelma on enemmän edessä.

Ivanti sopis annettuun kuvaukseen.

Tuulivoima vaikuttaa merkittävästi Suomen sähköhintoihin, lämpötila vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Molemmat on ehdottomia vaikuttajia, jos ei tuule, ei tule tuulivoimaa. Jos on kylmä, pitää lämmittää. Kova pakkanen on seurausta korkeasta ilmanpaineesa, joka myös aiheuttaa sen ettei laajalti tuule, jos korkea ilmanpainealue on suuri. Jos korkeapainealue on vain osassa maata, silloin on yleensä myös tuulta.

Jos tuulen puute on erityisesti lännessä, missä tuulivoimalat pääosin on, ne ei tuota sähköä. Jos on kylmä erityisesti kaupunkien ulkopuolella, sähkön kulutus on suuri. Kaupungeissa on yleensä kaukolämpöä, joka ei perinteisesti ole samalla tavalla kuorma sähköverkolle. Joskin ainakin Helsinki aikoo siirtyä sähkökattiloihin, joten tulevaisuuden pakkasissa on Helsingin kokoinen kuorma lisää.

Toteutuneen perusteella, se onko tuulivoimaa kun on kylmä on aika sattumankauppaa. Niitäkin aikoja on, kun on pakkasta, mutta ilmanpaine-erot osuu tuulivoiman alueelle ja se tuottaa sähköä. Se on mahdollista, koska tuulivoimaa tuotetaan pääsin eri alueella, kuin missä sähköä pääosin kulutetaan. Suomi ei kuitenkaan ole niin iso että joku alue olisi koko ajan tuulessa, joten hintapiikit on aika varmoja tuulivoiman asennusmäärästä riippumatta.

Kun talven sähköhinnoista puhutaan, joku tulee usein muistuttamaan miten talvella tuulee enemmän kuin kesällä, se voi hyvinkin pitää paikkansa, mut se ei estä näitä pitkiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotka on sääriippuvaisen tuotannon ja kulutuksen isoin ongelma.

Leveyttä kolmen paloauton verran puskasta puskaan. Kaksi paloautoa vie vähemmän tilaa kuin kolme.

Elontiellä näyttäis olevan sellainen tien leveys joka kelpais tien perustoiminojen suorittamiseen. Elontie on tosin oleellisesti leveämpi kuin pyörätie, johon sä tarvittavaa leveyttä vertasit. Tyypillinen pyörätie tai edes tuplat siitä tuskin olis riittävän leveä.

Parkkipaikat ei todennäköisesti ole tarkoitettu paloautoille, mut, kun toi on Kalasatamankatu, se on uusinta uutta mitä on rakennettu, eli toi on tarkoituksella noin, kun ne on oppinu aiemmista virheistään.

Jos siinä lukee BUS, se on vain kääntymistä varten, jos ei ole jotain lisäkylttiä takseille, pakettiautoille, ym.

Pyärätien leveys ei riitä, siihen tulee lunta, se jää auratessa tielle, sille pitää olla tilaa. Ja jos siellä on isompi ohjelmanumero, hälytysjoneuvojen pitää mahtua ohittamaan toisensa, ettei ne oo sumpussa jo ekasta.

Tietty voidaan kysyä, että mitä hittoa sä tällä asian mainitsemisella ajat takaa

Mä pohdin miltä sellainen kaupunki näyttää missä ei ole henkilöautoja, kaduthan ei siitä kapene, ku ne talot määrää niiden leveyden. Joka tapauksessa katujen pitää olla tarpeeks leveitä hälytysajoneuvoille invatakseille, muuttoautoille ja sellasille. Jos lopputulos olis et 0% autoilee, silloin ei kukaan veis yhä sen noin yhtä ison osan kaupunkikuvaa, kun suurin osa kaduista olis yhä olemassa vain noille erikoisautoille. Josta päästään kätsysti Pohjois-Koreaan, jossa niin jo näyttäis olevan, isot kadut täynnä tyhjää ja autoritäärinen hallinto.

Valitsin ton, koska se on yksi niistä missä voisi olettaa kaikissa tapauksissa olevan tarvettaa suurelle määrälle liikennettä, Mansku olis toinen esimerkki, Hämeentie kolmas. Jonkun pikkukadun pohtiminen lienee turhaa, koska jollekin Rautalammintielle, siinä vieressä, ei missään tapauksessa tule joukkoliikennettä, vaikka itse tien pitää olla olemassa palokuntaa ja ambulanssejakin varten, kun sen varrella on asuintaloja.

Mä sain seinästä seinään 615 pikseliä ja henkilöautoille 115 pikseliä per suunta, eli 230/615=37%. Ne kaistat missä lukee BUS on busseille, niitä ei kannata laskea mukaan, jos ei halua et poliisi tulee ja sakottaa.

Se 20% on aika hankala, koska kun ne menee kantakaupungin ulkopuolelle, se on iso alue saada julkisen tai joukkoliikenteen alle ilman et hinta tai matka-aika räjähtää käsiin. Jos jotain, vois arvata et ne olis ne viimeiset, joita kukaan lähtis pakottamaan pois autoistaan. Muutenkin, tilan pohtimen asiassa, jossa on kyse virtauksesta on takaperoista, tilan pienentäminen tarkoittaisi tarvetta suurempaan virtausnopeuteen, jotta läpäisymäärä pysyy samana, jossa on oma liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelmansa.

Joutuu vähän epäilemään, kun osa kadonneesta varauksesta johtuu isommasta kulutuksesta lämmityksen takia. Mut, eipä toi ole monimutkainen testata, kattoo vaan mitä prosenttia mittari näyttää kylmälle akulle ja sit siitä tallissa lämmenneelle. Veikkaisin et se on sama tai prosenttiyksikön-pari alempi.

Katu on talon seinästä vastapäiseen seinään, Stadissa molemmin puolin on ensin kävelyt, sit on pyäräilyt, sit on bussit, sit on autot ja sit on sporat. Puolet ei ole kaukana, jos niitä alkaa mittaamaan. Tossa on referenssi Mäkelänkdulta, ehkä kolmasosa on tavallisille autoille.

Mä ajan viikoittain työkeikan sähköpakulla, joka vie täydestä akusta yhteen suuntaan 12%, eli 24% edestakas. Silloin odottaa et kun pääsee takas keikalta, akkua oli jäljellä yli 70%, mut varsinkin näin talvella, ei ole poikkeuksellista et akku sanoo saman matkan jälkeen et siinä on enää 55% jäljellä.

En tiiä onko se vaan kun auto on niin vanha, mut aika yleinen ymmärrys on et sähköauton kulutus on talvella suurempi. Osa siitä on kuskin lämmittämiseen mennyttä sähköä, mut osa katoaa pelkkään kylmään. Matka on yhteensä 25 km, auto väittää menevän 120 km täydellä akulla, mut kun pääsee takas, akun varauksesta onkin kadonnu 70 km.

Toinen on et sähköautoa ei mielellään aja tyhjänä laturiin, koska se ensinnäkin lataa hitaammin jos se on ihan tyhjä ja toisekseen jos laturi onkin rikki, sit sä oot siinä tyhjän auton kanssa. Eikä autoa myöskään miellään lataa täyteenkään, koska se kuluttaa akkua enemmän ja viimeinen 10-15% on hitaampia ladata.

Eli jos autossa on todellinen kesäkantama 60 km, kaikkien häviöiden ja varmuuksien jälkeen talvella se on ehkä 30 km. Millä ajais kyllä ton sun hypoteettisen matkan, mut jo yhden edestakas matkan jälkeen sen pitäis olla taas laturissa. Mikä on ongelma, varsinkin näin talvella, koska autoa latais mieluummin halpoina päivinä ja olis lataamatta kalliina päivinä.

Vaikka joku asia näytää hyvältä idealta kuitin taakse piirrettynä, sit kun sitä kokeilee todellisuudessa, se voikin olla kelvoton. Koska kuitin taakse ei mahdu sitä määrää muuttujia, mitä meillä täällä on lisäämässä hankaluuksia. Mä väittäisin et ihan vaan stressin vähentämiseksi, toistuva 15 km matkan ajaminen vaatii auton joka edes väittää menevänsä oleellisesti kauemmas kuin 60 km.

Se ei tarkoita, että ainoa tie matalampaan materiaaliseen elintasoon olisi diktatuuri.

Ihmisiä ei pysty viemään kurjuuteen ilman autoritääristä hallintoa, jos joku sitä yrittää, se äänestetään pois päättämästä.

Ensinnäkin, ensisijainen hankkimiskanava ei voi olla käytetty, käytettyä kamaa ei voi olla tarjolla ellei sitä ole ensin uutena. Sitten, sen määrä pienenee käytettäessä, on hävikkiä ja loppuunkäyttäjiä, joiden jäljiltä ei jää mitään. Sen jälkeen on joku määrä jäljellä, joka riittää lähinnä larppaamiseen tai keräilyn kaltaiseen erityiskäyttöön, mut siitä ei koskaan tule pääsääntöistä tapaa hankkia mitään suurelle osalle.

Toisekseen, katuverkon kapasiteetin ohjaaminen julkiseen liikenteeseen (ei joukkoliikenteeseen, ne on eri asioita) on se mitä me ollaan jo tehty ja tehdään edelleen. Ainakin täällä Helsingissä, missä on välillä ahdastakin, vilkkaiden katujen poikkileikkauksesta helposti puolet on joukkoliikenteen, pyäräilyn tai kävelyn käytössä. Se selvästi onnistuu, mut se on myös aikalailla eri asia kuin vaikka kieltää henkilöautot.